Ympäristötyö ja ekokilpailukyky (WP2)
Etelä-Savon maakuntaliitto ja projektipäällikkö Timo J. Lehtonen vastasivat hankkeen ympäristö-/ ekokilpailukyky -osiosta (WP2).
Hankkeen loppuraporttiPDF (heinäkuu 2007).

Hankkeessa työskenneltiin pääasiassa neljän alahankkeen parissa:

1) ENRES-verkosto:
Keskipohjolan ympäristöosaamisesta vastaa noin 800 ympäristö- ja energia-alan yrityksen, tutkimuslaitoksen, yliopiston ja alemman asteen oppilaitoksen ammattitaitoinen henkilöstö.  Nyt nämä osaajat on koottu samaan tietokantaanlänk till annan webbplats, öppnas i nytt fönster. Tietokantaa hyödynnetään mm. yritysten markkinoinnissa sekä yritysten välisen yhteistyön lisäämisessä.
Lisäksi samaan tietokantaan on koottu maakunnittain tiedot viime vuosina toteutetuista ympäristöalan kehittämishankkeista (ympäristöjärjestelmät, ekotehokkuus, kestävä kehitys, paikallisAgenda 21, ympäristöteknologia, ympäristökasvatus jne.).

Keski-Pohjolan ympäristö- ja energia-alan Know-how-esitePDF

Ekotehokkuus ja ympäristövastuullisuus yritystoiminnassa

Yritystasolla kilpailukyky on perinteisesti riippunut vain tuotteen hinnasta ja laadusta.  Sittemmin mukaan ovat tulleet merkkitietoisuus (brandit) ja asiakkaan mielikuva tuot-tees-ta. Yhä enemmän asiakkaiden ostospäätöksiin vaikuttavat myös tieto tuotteen ympäristö-vaikutuksista ja eettiset arvot tuotannossa. 90-luvun puolivälissä yritysmaailmassa alettiin puhua ympäristökilpailukyvystä, ekotehokkuudesta ja ympäristövastuullisuudesta.
Yritysten materiaalien ja energiankäytön tehokkuutta eli ekotehokkuutta parantamalla lisätään yrityksen liiketaloudellista kannattavuutta, tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta.

Ekotehokkuusseminaarit

Mikkeli 10.-11.5.2007 : Competitivenes from eco-efficiency osana 8. Ympäristötieteen päiviä (8th Finnish Conference of Environmental Sciences)

Pääesitelmöijinä olivat prof Peter Hennicke Wuppertal-instituutista Saksasta, prof. Ryoichi Yamamoto Tokion yliopistosta ja prof Aage Stori Norjan Sintefistä. Esitykset saadaan nettiin viikon 21 lopulla.

Peter Hennicke, Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy: Dematerialisation and Energy Efficiency in Europe

Ryoichi Yamamoto, Institute of Industrial Science, University of Tokyo:
Resource-Efficient R&D and Technologies in Japan

Aage Stori,  SINTEF, Norway: Material Efficiency Research in Norway
       
Heikki Sundquist,  Sitra, Finland: Rapidly growing environmental business needs monitoring
                     
Minna Halme, Helsinki School of Economics:  Best Practices Examples of Eco-Efficiency in Finland
                     
Timo J. Lehtonen,  Regional Council of South Savo:  Improving Eco-Competitiveness in MidNordic Region

Tutustu lehdistötiedotteisiin:
Hennicke ym.Word
YamamotoWord

Mikkeli  21.11. 2006: Ekotehokkuus ja ympäristövastuullisuus yritystoiminnassa - Enemmän vähemmästä ympäristöä säästäen!
Seminaarin avasi Rantasalmi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Karhinen ja seminaarissa pidettiin seuraavat esitelmät:

Ympäristövastuu osana elinkeinoelämän kestävää liiketoimintaa (esimerkkeinä  teollisuus ja kauppa), ympäristöpäällikkö Juhani IlmolaPDF, SOK  

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu käytännössä, ympäristöasiantuntija Isto NuorkiviPDF, Skanska Oy

Etelä-Savon ympäristökilpailukyvyn vahvistaminen, projektipäällikkö Timo J.  LehtonenPDF, Etelä-Savon maakuntaliitto

Energiakatselmukset ekotehokkuuden parantajina, asiakasryhmäpäällikkö Pertti KoskiPDF, MotivaOy

Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana,  toimistopäällikkö Timo Holmberg,PDF Rejlers Oy
 
Maakuntien pääkaupunkien kestävän kehityksen vertailu

Raportissa tarkastellaan Keskipohjolan alueen kaupunkeja esimerkkeinä kestävästä kehityksestä, lähinnä ympäristönsuojelun osalta. Mukana kaupungeista ovat Suomesta Mikkeli, Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa, Ruotsista Härnösand, Sundsvall ja Östersund sekä Norjasta Trondheim ja Steinkjer.
Raporttiin on koottu  tietoa Keskipohjolan maakuntien pääkaupungeissa viime aikoina toteutetuista ympäristöohjelmista, ympäristöstrategioista, paikallisagendahankkeista
ja ympäristön tilan seurannasta.  Raportin ainestoavoidaan hyödyntää  parhaillaan uusittavan Keskipohjolastrategian laadinnassa sekä Keskipohjolan maakuntien
pääkaupunkien yhteistyön kehittämisessä (URBNET). Raportin on kirjoittanut Laura Saikku Etelä-Savon maakuntaliitossa.

Tutustu raporttiin.PDF

2) Ekoteollisuuspuistojen perustaminen

Rantasalmen ekoteollisuuspuiston perustamisasiakirja allekirjoitettu

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti helmikuussa 2005 että Rantasalmen asemanseudun teollisuusalueesta kehitetään Suomen ensimmäinen ekoteollisuuspuisto.
Alueella on mekaanisen puujalostuksen yrityskeskittymä, kaiken kaikkiaan 7 yritystä; suurin yritys on sadan työntekijän Rantasalmi Oy, joka valmistaa mm. hirsirakennuksia.
Etelä-Savon maakuntaliitto valitsi ekoteollisuuspuisto-hanketta vetämään mikkeliläisen insinööritoimisto Rejlers Oy:n. Rejlersillä on vuosien monipuolinen kokemus niin yritysten ympäristöjärjestelmistä kuin energiakatselmuksistakin. 

Ekoteollisuuspuiston perustamisasiakirjaPDF allekirjoitettiin 14.3.2006 Rantasalmella pidetyn ekoteollisuuspuistoseminaarin yhteydessä.  Samassa yhteydessä hyväksyttiin ekoteollisuuspuiston yhteinen ympäristöpolitiikkaPDF. Ks. myös esitePDF.

Ekoteollisuuspuiston käsitteeseen voit tutustua oheisen esityksenPowerpoint tai laajan julkaisunPDF avulla.

Ekoteollisuuspuiston avajaisia päästäneen viettämään keväällä 2007.

Lisätietoa Rantasalmen ekoteollisuuspuistosta löytyy osoitteesta www.ekoteollisuuspuisto.filänk till annan webbplats, öppnas i nytt fönster

Mikkelin Pursialaan myös ekoteollisuuspuisto

Pursialan teollisuusalueella Mikkelissä ja Odenskogin alueella Jämtlannissa on selvitetty yrityshaastatteluin valmius ekoteollisuuspuiston perustamiseen. Etelä-savon maakuntahallitus hyväksyi marraskuussa 2006 Eko-Pursialan perustamiseen tähtävään 85.000 euron suuruisen hankehakemuksen. Hankkeessa keskitytään kolmeen pääteemaan:

1.   Yritysten välisen yhteistoiminnan lisääminen
2.   Ympäristövastuullisen yritystoiminnan kehittäminen
3.    Ekologisesti tuotettu energia ja energiatehokkuus

3) Uimahallien ekotehokkuustutkimukset

ProMidNord-hanke on tarjonnut alueen kylpylöille ja uimahalleille erinomaisen tilaisuuden edistää kestävää kehitystä ja saada tunnettavuutta ekotehokkaana ja ympäristövastuullisena yrityksenä.

Jyväskylän vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, Mikkelin Rantakeidas sekä Seinäjoen ja Vaasan uimahallit ovat yhdessä Ruotsin Åren kylpyläkeskuksen kanssa mukana selvityksessä.

Ekotehokas toiminta tuo rahallisia säästöjä, tehostaa luonnonresurssien käyttöä ja pienentää ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta. Uimahallitoiminnassa avainasemassa ovat energian, veden ja kemikaalien tehokas käyttö.

Jyväskylän AaltoAlvarissa on toteutettu energiakatselmus Kauppa- ja teollisuusministeriön/Motivan energiakatselmusmallin mukaan. Lisäksi kaikissa uimahalleissa on toetutettu kevennetty energiakatsastus sekä EcoStart-ympäristöjärjestelmä.  

Ewa Josko Jyväskylän yliopiston ympäristöjohtamisen laitoksella on tehnyt pro gradu-tutkielman uimahallin asiakkaiden ympäristövastuullisuudesta - englannin kielinen raportti löytyy täältäPDF.

Hankkeen tuloksista on laadittu sekä suomen- että englanninkielinen julkaisu, johon on koottu hyviä esimerkkejä toteututetuista energiansäästöratkaisuista myös muualla Euroopassa. Tutustu raporttiin.PDF

4) Luomukoulutus-yhteistyö
Sopimus osion toteuttamisesta Helsingin yliopiston kanssa allekirjoitettiin tammikuussa 2005. Osahankkeen tavoitteet ovat:

  • Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden jatko-opintokurssien toteutus
  • Vähintään viiden opintoviikon pituisen yliopistotasoisen luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opintojakson tarjoaminen Keskipohjolan opiskelijoille Mikkelissä
  • Koulutusta varten tarpeellisen verkoston luominen (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimusasemat, paikalliset, luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden alalla toimivat yritykset).

Suunnitellut kurssit:

PhD-kurssi Assessing Animal Welfare yhdessä eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulun kanssa (5 opintoviikkoa) - toteutetaan kesäkuussa 2007

PhD-kurssi Sustainable Nutrient Economy in Agro-Food Systems - toteutetaan maaliskuussa 2007 

Orgaanisen viljelyn PhD-kurssi jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Kalvosarja,PDF joka esittelee  toimintaa vuosina 2005-2006.

Toimintaa esittelevät posterit:
LuontokohteetPDF
Yritysten ympäristövastuullisuusPDF
Ekotehokkuus matkailussaPDF
EkoteollisuuspuistoPDF
LuomukoulutusyhteistyöPDF


WP2 -vastaava ja lisätietoja:
Timo J. Lehtonen
Puh. +358 40 733 8624
S-posti: timo.lehtonen@esavo.fi 

Muu toiminta
EcoStart - pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämisohjelma

Tutustu EcoStartin yleisesittelyynPowerpoint ja esitteeseenPDF.

Hankkeen aikana on yhteistyössä mm. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa kehitetty pk-yrityksiä palveleva ns. kevennetty ympäristöjärjestelmä EcoStart. Vuoden 2006 alusta EcoStartin jatkokehittely siirtyi Etelä-Savon TE-keskuksen tehtäväksi. Tällä hetkellä EcoStart-tuote on tilattavissa Etelä-Savon lisäksi Keski-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksista. Tavoitteena on saada EcoStart kauppa- ja teollisuusministeriön valtakunnalliseksi palvelutuotteeksi vuoden 2008 alusta.

EcoStart noudattaa sisältörakenteeltaan pitkälti ISO 14001-standardia, mutta ei edellytä samaa tarkkuustasoa esim. dokumentoinnilta. EcoStartissa yritys käy järjestelmällisesti läpi toimintansa ympäristönäkökohdat ympäristöalan konsultin avustuksella ja laatii itselleen ympäristöohjelman sekä asettaa tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ympäristökuormituksen pienentämiseksi. EcoStartin perusosan laajuus on 6-10 konsultointipäivää ja kokonaishinta 3000 - 5000 euroa. Yrityksen saama tuki palvelun ostoon voisi maksimissaan olla jopa 80 %.