Projektiaikataulu: elokuu 2004 - elokuu 2007 

ProMidNord on ollut Keskipohjola-komitean hanke Interreg IIIB Itämeri -ohjelmassa.
Projektissa työskenneltiin viiden teeman parissa, joiden avulla tavoitteena on ollut mm. vahvistaa Keskipohjola -alueen vetovoimaa.
Yhteistyö perustui seuraaviin osa-alueisiin:
1) aluesuunnittelu
2) ympäristö ja eko-kilpailukyky
3) energia
4) nuoret ja demokratia sekä
5) kulttuuri

Keskipohjola-komitean eri työryhmät - energia, kulttuuri, kasvatus ja ympäristö -  toimivat hankkeen eri osioiden työryhminä. 

Projektin toimijalista oli laaja, mukana oli 26 organisaatiota kolmesta maasta: alueellisia viranomaisia, kuntia, kansallisia laitoksia, korkeakouluja, teknologiakeskuksia jne. 

Keskipohjola -alue sisältää kahdeksan aluetta:
- Etelä- ja Pohjois-Tröndelag Norjasta 
- Västernorrland ja Jämtland Ruotsista sekä 
- Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Savo Suomesta 

Projektin tiivistetty kuvaus:
Norjan, Ruotsin ja Suomen kahdeksan aluetta ovat tehneet yhteistyötä yli 25 vuoden ajan Keskipohjola-komiteassa (MNK) ja Keskipohjola-alue (KP) on tänä päivänä suurten haasteiden edessä, mm. asukasluvun vähenemisen ja desentralisaation muodossa. KP -kaupungeille tuottaa vaikeuksia tasapainoilla suurkaupunkien aiheuttamissa vaikutuksissa.

Asukastiheys on matala verrattuna maiden keskeisiin ja eteläisiin alueisiin, ja erityisen matala muihin EU-maihin verrattuna. Lisäksi huomattavia seurauksia aiheuttavat julkis- ja yksityispalveluiden korkeat kustannukset, henkilö- ja tavaraliikenne sekä pienten yritysten markkinoillepääsy. Perinteiset elinkeinot ja maanviljely eivät enää luo uusia työpaikkoja. Matala asukastiheys ei suosi uuden liiketoiminnan luomista. Liikenneyhteyksillä on tapana seurata etelä-pohjois -akselia sekä suuntautua pääkaupunkeja päin. Kaikki tämä on julkisen toimintasuunnitelman pohjana.

Keskipohjola -alueella on useampien tuhansien vuosien perinteet itä-länsi liikenneyhteyksien osalta. Alueella on lisäksi rikas kulttuuriperintö sekä huomattavat luonnonvarat ja nämä johtavat korkealaatuiseen elämänlaatuun. Negatiivisten kehityslinjojen tasapainottamiseen on kehitettävä ja hyväksikäytettävä em. vahvuuksiaan, sekä alueen asukkaille että Baltian maissa ja EU:ssa. Vahvemman identiteetin ja paremman itsetunnon kautta KP voi aktiivisemmin osallistua pohjoisen Euroopan haasteisiin ja panostuksiin kestävän kehityksen edistämisessä.

Keskipohjolan vetovoimaa on lisättävä, ja tähän tavoitteeseen voidaan päästä laatimalla yhtenäinen strategia Keskipohjola-perspektiivistä, liittämällä yhteen kokonaisvaltainen, intersektoraalinen näkökulma, joka on luonteenomaista alueidenkäytön kehitykselle.

Projektin päätavoite on kehittää ja markkinoida Keskipohjola -voimavaroja, perustuen luonnonvaroihin ja ympäristön laadukkuuteen.Mittarit, jotka perustuvat aikaisempiin analyyseihin Keskipohjolan vahvuuksista ja heikkouksista, tulevat olemaan: 1) vahvistaa yli rajojen tapahtuvaa yhteistyötä Keskipohjolassa, niin poliittisesti kuin eri instanssien välisellä yhteistyöllä (alueelliset keskukset, yliopistot, teknologiakeskukset)  2) lisätä tietoa ja kilpailukykyä ympäristöalalla  3) kehittää Keskipohjolan luonnonvaroja kestävään energiatuotantoon  4) sitouttaa nuoret parantamaan tulevaisuuden kehittämisen ehtoja  5) vahvistaa identiteettiä kulttuurin avulla

Yhdessä nämä toiminnot tulevat johtamaan kestävään kehitykseen sekä vahvistaa myös Baltian maita ja EU:ta

Meneillään olevan IIIB -projekti NECL:n kanssa tehdään yhteistyötä tärkeiden liikenneyhteyksien kehittämiseksi. 
Lisätietoja: www.necl.se       

   
Interreg-yhteisöaloiteohjelma
EU:n Interreg III -yhteisöaloitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. Interreg III -aloite jakautuu kolmeen ohjelmalohkoon ja III B ohjelmilla nimenomaan valtioiden välistä yhteistyötä. 
Lisätietoja: www.spatial.baltic.net 

Pohjoismaiden Ministerineuvosto  
Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Yhteistyötä koordinoivat pohjoismaiset yhteistyöministerit.
Keskipohjola on yksi kahdeksasta raja-alueesta, joita Pohjoismaiden Ministerineuvosto tukee taloudellisesti. Tavoitteena on edistää kontakteja yksilöiden, yritysten ja julkishallinnon välillä.